Skip to content

Hyviä suomalaisia dokumenttielokuvia

Pirjo Honkasalon dokumenttielokuva Melancholian kolme huonetta vuodelta 2004 tutkii Tšetšenian sotaa lasten ja nuorten näkökulmasta. Se on yhtäaikaa niin raaka kuin kauniskin kuvaus lapsista eri tilanteissa: orpokodissa, kadettikoulussa ja kadun armoilla. Kertomus etenee runollisesti huoneesta toiseen.

Vaikka dokumenttielokuva Into eternity (2010) on tanskalaisen Michael Madsenin teos, kuuluu sen esiintyjäkaartiin ja tuotantoryhmään monia suomalaisia. Elokuva aihepiiri käsittelee myös jotain perin suomalaista – Olkiluodon ydinvoimalan ydinjätteen loppusijoituspaikkaa Onkalossa. Mutta voiko mikään sijoituspaikka todella olla lopullinen? Voiko jokin paikka olla turvallinen – ikuisesti?

Mika Ronkaisen Laulu koti-ikävästä (2012) kertoo koskettavan tarinan isän ja pojan automatkasta läpi Ruotsin, Oulusta entiseen kotikaupunkiin Göteborgiin asti. Se kertoo ruotsinsuomalaisuudesta ja siirtolaisuudesta yleensäkin. Matkaa siivittää monien menestyneiden ruotsinsuomalaisten tekemä musiikki.

Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen ohjaama Miesten vuoro vuodelta 2010 päästää meidät suomalaisen kulttuurin ytimeen – miesten saunoihin ja saunoissa käytäviin syvällisiinkin keskusteluihin. Saunan lauteilla käydään läpi raskaitakin aiheita, eivätkä kyyneleet ole koskaan kaukana. Keskustelun palasista katsoja saa itse koota kuvan suomalaisesta miehisyydestä.